Luulin että viikot menee vauhdilla, mutta erehdyin, kuukaudet vierii
sitäkin nopeammin. Kun miettii taaksepäin vaikka vain viimeset 3 kk on
tapahtunut kaikenlaista. Sitä silti monesti aattelee että arki on
samanlaista pakerrusta ja rutiinia päivästä toiseen, mutta eipäs
silti...
Aattelin että kirjaan tähän tähän muutamia
kohokohtia ja liitän mukaan kuvia. Olihan mulla haaveissa keretä
kirjottaa niitä hyvän mielen tuulen tuojiakin mutta sinäkin iltana kun
aioin kirjoittaa, tapahtui kai jotain muuta paljon jännittävämpää :)
No
ensimmäiseksi tulee mieleen että meidän pienin kultamuru alkoi
konttaaman tällä viikolla, Ada täytti siis 8 kk alkuviikosta ja päätti
että nyt riittää ryömiminen -konttaamalla on kivempi mennä. Muuten
kiipeily on yksi suosikkilajeista tällä hetkellä, ikkunanlaudoille yms.
on päästävä. :) Ja äiti jos häipyy näkyvistä niin huuto alkaa samantien.
"Âäätä!" Muita sanoja tuon ja pärryyttelyn ja pärskyttelyn lisäksi ovat
"papapapa" ja "täätätätä". Ja hampaita on suussa tällä hetkellä 1 ja
puoli, sitä tosita tehdään kovaa vauhtia ja kuumeen ja yöheräilyjen
kanssa. No on sitten parempi sämpylääkin syödä kun on kaksi hammasta
alhaalla. Muuta ruokia on maisteltu ja turska peruna-porkkana höyste on
yksi suosikeista, njam.
Alotin
pari viikkoa sitten työt, yötyöt. Vähän haikeilla mielin mietin että
tässäkö tämä mammaloma nyt sitten on ja työt kutsuu... olikohan tämä
sitten viimeinen mammalomani??? Toisaalta ihan mukava päästä taas
työjuttujen pariin ja nähdä kivoja kollegoita :)Niin ja vapaapäivät
tuntuu tuplasti mukavimmilta kun on töissä. Yövuoroja en oo aikonu kovin
kauaa tehdä, nähtäväksi jää mitä muuta keksin :) Päivävuoroja on
samassa paikassa jo tarjottu, mutta ainakin tämä kesä ja lomat mennään
yötuurissa :)etuutena on ne ylipitkät ja ihanat vapaat.
Me
kerettiin anoppilan porukan kanssa lomareissulle Kreetalle ennen mun
töiden alkua. Ja loma oli kyllä ihana. Selma innostui toden teolla
polskuttelemaan välimeressä. Viikko meni vain aivan liian nopeasti.
Mutta mutta, uutta lomaa jo suunnitellaan..
Âitienpäivänä syötiin mieheni tekemää kakkua heti aamusta.
Vietettiinhän
me Norjan kansallispäivää søttende maitakin 17.5. Ilmat oli tällä
kertaa suotuisat. Selma söi elämänsä eka kertaa hattaraa ja heitti sen
ensin menemään kun siinä oli ilmeisesti niin ihmeellinen koostumus :)
Kesälomilla
lähdetään mummolaan, Selma jo kovasti kyselee milloin mennään. Kerroin
että sitten kun tulee kesä ja lumet sulaa, niin nyt Selma ois jo sitten
kovasti menossa. Lumet suli kuin sulikin pari viikkoa sitten ja
takapihan sireenipensas jo vihertää. Ja lähimetsässä on kiva kiipeillä
ja leikkiä.
Täältä tullaan kesä!